Matemaattinen estetiikka ja konstruktiivinen taide oli oman suunnittelufilosofiani perusta

Suomalaisilla graafikoilla ei ole ollut tapana esitellä oman suunnittelu-ajattelunsa taustaa – mihin se perustuu. Ja siksi olen ajatellut valottaa sitä, mihin minun esteettinen ajatteluni graafisen suunnittelun parissa perustui. Töilläni oli selkeä ajatustausta.
           Innostuin Bauhausin suunnittelufilosofiasta jo nuorena, ja tutustuin modernin kuvataiteen kehityshistoriaan hyvin perusteellisesti. Minuun teki suuren vaikutuksen erityisesti Bauhausin ajattelu ja taidefilosofia, ei vain pelkkä ”visuaalinen tyyli”. Bauhausin taidefilosofia kiteytettiin opetustyössä hienosti ja Walter Gropius on kirjoittanut siitä seuraavasti:
           ”Bauhaus opetti käytännössä kaikkien luovan työn muotojen tasa-arvoisuutta ja loogista yhteistoimintaa modernissa maailmassa.”
           ”Halusimme ravistaa hereille luovan taiteilijan, joka oli vieraantunut todellisesta elämästä, ja saada hänet kontaktiin reaalisen työelämän kanssa.”
           ”Käsityksemme kaiken luovuuden perustavasta ykseydestä itse elämään poikkesi täysin asenteesta ”l’art pour l’art”, taidetta taiteen vuoksi, ja siitä vielä vaarallisemmasta filosofiasta, mistä se oli syntynyt — kaupallisuuden itsetarkoituksesta.”
           ”Bauhausin tavoitteena ei ollut jonkun ”tyylin”, systeemin tai dogmin luominen, vaan halu vaikuttaa elävästi kaikkeen muotoiluun.”
           ”Taide ei ole tieteenhaara, jonka voisi askel askeleelta oppia kirjoista. Synnynnäinen lahjakkuus voi vahvistua vain siten, että nuori ihminen saa vaikutteita mestareiden esimerkistä ja työstä.”
           Bauhausissa oli mm. mainostaiteen, lavastuksen, valokuvauksen ja typografian osasto. Siellä ei eroteltu kuvataidetta, muotoilua, ja mainostaidetta diskriminoivasti eri karsinoihin, kuten yhä vielä Suomessa tehdään. Siksi minua on aina kiinnostanut Bauhausin taidekäsitys.

Olen koonnut vanhoista töistäni videon, jonka nimi on Constructivist. Sen pituus on lähes 15 minuuttia. Kun tutustuu tässä videossa esiteltäviin töihin tarkemmin – taiteen tuntija huomaa – että suunnittelijana olen perehtynyt muotoilun ja kuvataiteen modernismin historiaan tunnollisesti – ja myös sen, että suunnitteluajatteluni olen ammentanut tästä historiasta.
           Erityisesti minua on kiinnostanut Venäjän avantgarde, Bauhausin funktionalismi, Hollannin De Stilj ja konstruktiivinen taide. Samoin myös kinetiikka, minimalismi, sekä esimerkiksi Victor Vasarelyn optinen taide ja Josef Albersin väriajattelu.
           Olen tutkinut näitä lähteitä vuosikausia 1970-luvun alusta lähtien.
Ja tältä pohjalta ovat myöhemmin vuosien 1980 – 2000 välillä syntyneet useimmat suunnittelemani logot ja yritystunnukset sekä monien yritysten visuaalisten uudistusten väriajattelu.
           Minua on aina kiinnostanut matemaattinen ajattelu visuaalisen estetiikan luojana sekä matemaattisen tarkka rakenne logojen-tunnusten suunnittelussa. Siksi ennen tietokoneiden käyttöönottoa me muotoilimme toimistossani kaikki yritystunnukset suureen kokoon millimetripaperille ja leikkasimme ne puhtaaksi suoraan graafiselle filmille.
           Jokainen visuaaalinen elementti: viiva, piste, massa, tila, ja jokainen siirtymä, liike, rytmi, sekä kolmiulotteisuus ja väri oli tarkasti harkittu.
Mitään ei meillä koskaan jätetty sattuman varaan, tai tehty huolimattomasti hutiloiden.
           Halusin, että kaikki logot ja yritystunnukset ovat selkeästi ajateltuja, pelkistettyjä, sekä visuaalisesti puhtaita, ja toimivat kaikissa käyttökohteissa niin kuin ne oli ajateltu.

Mutta vaikka graafisen suunnittelun piiriin kuuluvat työni leimautuvat konstruktivistin tekemiksi, niin se oli vain yksi niistä näkemyksistä, joihin työni suunnittelijana perustuivat.
           Kun töitäni tarkastelee mainonnansuunnittelun parissa, niitä ei leimaa konstruktivismi, vaan mieluimminkin ruotsalaistaustainen viestintäajattelu.
           Ja jos katsoo kalligrafisia töitäni, niitä leimaa sekä ruotsalainen että saksalainen kirjainmuotoiluajattelu, joilla kuitenkaan ei ole mitään yhteyttä konstruktivismin kanssa.
           Oheisessa videossa en ole ryhtynyt esittelemään yksittäisiä esimerkkejä laajemmin, koska videosta olisi tullut liian pitkä. Olen poiminut jäävuoren huipulta vain joitakin esimerkkejä, joista joku kokonaisuus rakentuu. Suurin osa kokonaisuudesta on aina pinnan alla. En ole aina edes nimennyt kohdetta, kenelle työ on tehty, mutta kaikilla töillä on kyllä oma taustansa ja tarinansa.
           Uskoakseni niistä piirtyy kuva suunnittelijasta, jonka ajatukset ja työt olivat ehkä enemmän konstruktivismin sävyttämiä, kuin kenelläkään muulla suomalaisen graafisen suunnittelun edustajalla.

Erkki Ruuhinen

————

Kommentti lukijalta 14.6.2016 klo 23.37:

Hei,

Luin juuri kirjoituksesi ”Matemaattinen estetiikka ja konstruktiivinen taide oli minun suunnittelufilosofiani perusta”. Lyhyesti: kiitos!
           Kiitän ensinnäkin siitä, että avasit suunnitteluajatteluasi. Ihailen harkittua suunnittelua ja osin suren tietokoneiden tuloa. Nopeus vie joskus harkinnalta siivet.
           Toisekseen kiitän siitä, että nimesit monta tutustumisen arvoista suuntaa taiteen maailmasta. Sain nimen joillekin tyylisuunnille ja osaan nyt etsiä. Oma tieni taiteen pariin on näet ollut pitkä. Pienenä tyttönä haaveilin graafikon urasta, mutta eksyin numeroiden vuoksi insinööriksi. Taiteen suhteen olen siten jollain tapaa kasvanut tynnyrissä. Jatkuvasti löydän uusia taidesuuntia, jotka toisille ovat menneen talven lumia.
           Kiitos ajattomasta tyylistäsi graafisen suunnittelun saralla ja erittäin mukavaa kesää!

Ystävällisin terveisin,
Hanna Kumpula