Erkki Ruuhinen, 46, on graafisen suunnittelun kymmenottelija. Suomessa törmää yhtenään hänen töihinsä: liikemerkeistä logoihin ja julisteisiin, kalentereista kirjoihin ja vuosikertomuksiin, maimonnasta yritysgrafiikkaan.
Jo lapsena teini-ikäistä Erkki Ruuhista kiehtoivat kirjaimet ja logot.
Hän on työskennellyt kahdessa luovassa mainostoimistoissa art direetorina kunnes kolmisen vuotta sitten perusti oman yrityksen. Hänen neljän hengen graafinen suunnittelutoimistonsa on erikoistunut yritysgrafiikkaan ja yritysten visuaaliseen kasvojenpesuun. Mutta Erkki Ruuhinen tarttuu aina innokkaasti mihin tahansa uuteen ja haastavaan toimeksiantoon.
Hänen lähtökohtansa on kuvallinen. Hän ei erityisemmin välitä nopeista, verbaalisista ideoista, joita hän nimittää puolivalmiiksi ”aasinsilloiksi”. Ainakin sellaisia ideoita pitäisi malttaa kehittää. Itse hän pyrkii näkemään idean ”ohi” ja ”yli”. Jokainen työ käynnistää ajattelu- ja suodatusprosessin, jonka tavoitteena on mahdollisimman korkea laatu.
On tärkeää ajatella ennen kuin piirtää, hän sanoo. Ja tärkeää on olla johdonmukainen – ja peräänantamaton näkemyksensä toteuttamisesssa. Tehokas kaupallisuus on tietysti työn ja toimeksiantojen oleellinen osa – mutta itseisarvo se ei saa koskaan olla.
Ruuhinen puhuu mielellään suunnittelun muotoilullisesta lisäarvosta, vertaa arkkitehtuuriin: ei esimerkiksi Alvar Aallolle riittänyt että talo on asunto, funktion lisäksi sen täytyy vaikuttaa ihmiseen, ja antaa esteettisiä elämyksiä,
Ruuhisen tavaramerkiksi on muotoutunut – aito yksinkertaisuus, tyylikäs niukkuus – ”vähemmän on enemmän”. Kaikki tarpeeton on karsittava. Ehkä hänen työssään on joitakin pohjoismaisen karua, ankarien olosuhteiden ja jyrkästi vaihtuvien vuodenaikojen selkeää, persoonallista kauneutta. Hänen suunnittelemansa liikemerkit ovat esimerkkejä yksinkertaisesta puhtaudesta. Esteettisyydessään ne näyttävät usein lähes abstrakteilta, mutta sisältävät silti merkkiin kuuluvan, sen vaatiman viestin.
Pohtiessaan omaa työtään Erkki Ruuhinen on samalla pohtinut luovuuden olemusta. Se on hänestä taitoa ratkoa ongelmia mielekkäästi, taitoa tehdä valintoja, tulkita ympärillä kuohuvaa elämää, taitoa viljellä lahjojaan niiden äärirajoille asti. Ilmeisesti luovuus on Ruuhiselle myös rohkeutta vastustaa sovinnaisuutta, halua etsiä kauneutta, taitoa pelkistää ja dramatisoida,
Erkki Ruuhinen haluaa olla taiteilija myös perinteisessä mielessä. Häntä ovat aina kiinnostaneet taiteen peruselementit tila, värit, sommittelu, Hän sanoo että on olemassa ”suomalainen tila- ja muotoajattelu”, jota edustavat arkkitehtuurissa esimerkiksi Alvar Aalto sekä Eliel Saarinen ja hänen poikansa, Eero Saarinen, sekä designissa Timo Sarpaneva ja Tapio Wirkkala.
Hän on tutkinut Josef Albersin väriteorioita, Bauhausin oppeja ja ammentaa sellaisilta “kipinänkantajilta” kuin venäläisiltä avant garde -maalareilta ja nykytaiteen konkretisteilta.
Hän ihailee myös luontoa, sen orgaanisuutta. Hän tutkii pintoja, sekä pintojen yhdistymistä, struktuureja, ja valokuvaa aivan läheltä maata, kalliota, jäkälää, puuta, asfalttia – niin läheltä että syntyy abstrakteja kuvia – mielikuvia jostain aivan muusta. Näitä kuvia hän saattaa käyttää jossakin sopivassa tilaustyössä, vaikkapa seinäkalenterin kuvituksena – luontevaan typografiaan liitettynä.
Häntä inspiroi kaunis, ei inhorealismi tai makaaberi – kauneutta voi löytää miltei mistä tahansa. Taiteilijan tehtävä on hänen mielestään virkistää, elävöittää, inhimillistää ja rikastaa. Taiteilijan pitäisi viljellä saamiaan lahjoja myös muiden ihmisten iloksi.
Elitistinenkö? Hän ottaa sanan myönteisenä: tavalliset asiat ja ilmiöt arjesta ulos. Ankara ja periaatteellinen hän myös on, haluaa jokaisessa työssään toteuttaa näkemystään ja omia päämääriään – mikä joskus tietää ristiriitoja asiakkaiden kanssa. Mutta yleensä tilaajilla alkaa olla selvä käsitys Ruuhisen tavasta tehdä työtä.
Hän on myös itsekriittinen ja sanoo, ettei suinkaan aina onnistu, ettei virheiltä voi ummistaa silmiään. Tärkeintä on kuitenkin ollut pyrkimysten suunta: ehkä pystyn ensi kerralla hivenen parempaan. Mitä hyötyä hyvästä suunnittelusta oikein on?
Ruuhisen vastaus sopii mihin tahansa työhön: ”Se nostaa työn massasta arkipäiväisen ja tavanomaisen yläpuolelle. Se luo työhön henkisen lisäarvon, joka tekee siitä mielenkiintoisen ja puoleensavetävän.”
Tehtyään tilaajalle jonkin työn Ruuhinen kysyy itseltään: Saako tilaaja vain pelkän ”mainoksen” vai saako hän myös elämyksen? Hän pohtii sitä, onko visuaalisesti onnistuneessa työssä myös riittävästi liittymäkohtia itse asiaan. Sillä suunnittelija on aina silta palvelun tuottajan ja palvelun käyttäjän välillä.
Ruuhinen kerää ja lukee taidekirjoja, kaunokirjallisuutta, ja kuuntelee musiikkia. Hänen mielestään kannattaa joka päivä antautua ”suurten ajatusten” vaikutuspiiriin, ne kirkastavat myös omia ajatuksia; tapahtuu ajatusten jalostumista, jonka kautta voi peilata omia töitään.
Juha Tanttu 21.2.1987
Juha Tanttu oli Helsingin Sanomien veteraanitoimittaja ja pakinoitsija, ja tämän lisäksi myös 29 teosta julkaissut kirjailija. Hän oli erittäin hyvin perehtynyt suomalaiseen graafiseen suunnitteluun ja julisteisiin. Juha Tantun isä oli koko kansan rakastama taidegraafikko, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Erkki Tanttu.