Huolella suunniteltujen setelirahojen sijaan yhä useamman lompakossa on pakallinen kaikenkirjavia pankki- ja luottokortteja. Suomalainen muoviraha ei graafisen suunnittelijan Erkki Ruuhisen mielestä vedä vertoja kansainvälisille vastineilleen teknisesti eikä graafisesti. Meillä graafinen suunnittelu on jätetty pääasiassa mainostoimistojen kontolle – ja designin arvoon ei nosteta juuri muuta kuin ”taidelasimaljakkojen” suunnittelu. Erkki Ruuhisen mielestä ihan arkisten käyttöesineidenkin tasoa tulisi kohottaa huolellisen suunnittelun ja muotoilun avulla.
”Osuuspankki halusi tuoda markkinoille pankkikortin, jolla oli huomattavan poikkeukselliset luottoehdot. He ehdottivat nimeksi Kultakorttia ja Suomen Pankin setelipainon kanssa siitä oli jo tehty mallikortti. Sanoin, että jos heillä on aikomus vallata Kultakortillaan markkinat, olisi kortin fyysisen ilmeen vastattava sen kuvitteellista ominaislaatua”, sanoo Erkki Ruuhinen.
”Ehdotin, että kortissa olevat pakolliset tiedot, valokuva, kortin nimi ja omistajan allekirjoitus, sijoitettaisiin sen takapuolelle eikä etualalle niin kuin setelipainon ehdotuksessa. Ehdotukseeni rauhallisesta julkisivusta suhtauduttiin hyvin nihkeästi ja jouduin taistelemaan oikein olan takaa, että sain heidät siirtämää turvallisuuspainatukset kortin taustaan.”
”Olisin halunnut, että korttipohja olisi ollut kokonaan kultaa, mutta pelättiin, että laminaattipinnan irrottaminen ja kortin väärentäminen olisi silloin ollut liian helppoa. Setelipaino ehdotti laminaattikalvoa valkoiselle pohjalle. Teknisistä syistä designin ominaispiirteeksi tuli sitten kulta-valko-raidallisuus. Osuuspankin liikemerkin halusin foliopainettuna, jotta se erottuisi kirkkaana kullanvärisenä pohjasta.”
”Tällaisissa yhteyksissä ei mielestäni ole tarpeen muotoilijan toimesta harrastaa käsitetaidetta ja tehdä esimerkiksi Kultakortista jonkin muun kuin kullan väristä. Pitää olla looginen, tuottaa harmoniaa ristiriidan sijasta.”
Osuuspankin nimi kirjoitetaan yleensä egyptiennellä, mutta sen liikemerkki on minun mielestäni futuraa. Futurassa näkyvät funktionaalisuuden piirteet — senhän kehitti Paul Renner 1920-luvulla — se on klassinen, neutraali ja harmoninen. Siitä syystä laitoin kaikki nimet ja tiedot korttiin futuralla. Se on minun mielestäni egyptienneä yksinkertaisempaa ja elegantimpaa ja silti oikein käytettynä tuoretta.”
”Minua harmittaa, että kortissa oleva kohokirjoitus on niin massiivinen. Yritin kuitenkin saada sen liikemerkin kanssa jonkinlaiseen harmoniseen suhteeseen. Kirjaimia ei myöskään tehty folioituina, kuten itse olin toivonut.”
”Minun oli pakko hyväksyä kohokirjaimet ja aaltoviivoitettu tausta, vaikka se ei julkisivun kanssa mielestäni sopinutkaan. Setelipainon oli saatava tehdä turvallisuuden vaatimat tekniset temput. Periaatteessahan tuote ei
ole pelkkä julkisivu, sen tulisi olla molemmilta puolilta hyvän näköinen.”
”Luulen, että kohopainatus korvataan pankki- ja luottokorteissa joskus digitaalisilla merkitsemistavoilla. Myös holografien käyttö korteissa näyttää olevan yleistymässä.”
Usein ajatellaan, että jokaisessa työssä, vaikkapa julisteissa, tulee aina olla ideaksi kutsuttu aasinsilta. Mielestäni niitä ei tarvita aina. Pakonomaisten aasinsiltojen rakentelu on sellaista näppärää näpertelyä.”
”Äärimmilleen viety yksinkertaisuus on minun mielestäni kaunista. Nimenomaan tällä graafisen suunnittelun alueella mitä minä edustan, mutta myös muualla, arkkitehtuurissa, maalaustaiteessa ja monissa muissa asioissa.”
”Monille ihmisille tämä vähän on kaunista -ajatus tuntuu olevan aika pelottava. Ihmisten turvallisuudentarpeeseen kuuluu koristelunhalu, he piirtävät sillä tavoin oman reviirinsä rajoja.”
”Yksinkertaisuutta pidetään usein ajatusten köyhyytenä. Minä haluaisin väittää, että se on korkeamman ajattelun tie. Yksinkertaisuutta pidetään myös puisevana, ajatellaan, että sillä pyritään vain funktionaalisuuteen. Minun mielestäni se on kurinalaista henkisen lisäarvon luomista.”
Graafinen suunnittelija Erkki Ruuhinen palkittiin viime vuonna Grafia ry:n ensimmäisellä Vuoden graafikko -palkinnolla. Hänet tunnetaan ennen kaikkea julisteiden, esimerkiksi useiden Pori Jazz -julisteiden suunnittelijana.
Katriina Kauppila, Helsingin Sanomat 25.8.1986
Osuuspankin Kultakortista tuli lanseerauksen jälkeen hyvin suosittu maksuväline ja se opetti pankkikortin käyttöä Osuuspankin asiakaskunnalle koko Suomessa. Kultakortti oli suosittu – se toi Osuuspankille asiakkaita myös muista pankeista.