Vain muutamia vuosia sitten, 80-luvun alussa, Suomessa ei vielä puhuttu juuri koskaan graafisesta muotoilusta tai graafisesta designista. Siitä ei puhuttu muiden muotoilualueiden edustajien piirissä, ei muotoilujärjestöissä, ei lehdistössä, eikä edes graafisten suunnittelijoiden omassa keskuudessa.
           Virallisesti koko tätä suunnittelualuetta ja sen edustajia ei siis ollut edes olemassa. Ei ainakaan virallisilla designfoorumeilla. Joskus tästä linjasta toki tapahtui pientä lipsumista esimerkiksi Valtion Taideteollisuuspalkintoja jaettaessa, mutta se ei paljon vaikuttanut meillä yleisesti omaksuttuun suhtautumistapaan.
           Siksi onkin suorastaan hauskaa palauttaa mieliin erään arvostetun kansainvälisen muotoilijan määritelmä siitä, mikä kaikki on muotoilua ja mitä muotoilu pohjimmaltaan on.

Victor Papanek on määritellyt muotoilun seuraavasti:
           “Kaikki ihmiset ovat muotoilijoita. Miltei kaikki mitä yleensä teemme on muotoilua. Sillä muotoilu on kaiken inhimillisen toiminnan perusta.
           Minkä tahansa toiminnan suunnitteleminen ja kaavaileminen jonkin halutun, ennakoitavan päämäärän saavuttamiseksi muodostaa muotoiluprosessin.
           Kaikki yritykset erottaa muotoilu, tehdä siitä itsetarkoitus, ovat vastoin muotoilun olennaista arvoa primäärisenä elämän muotoutumisen perustana.
           Eepoksen kirjoittaminen, seinämaalauksen teko, mestariteoksen maalaaminen ja konserton säveltäminen ovat muotoilua.
           Mutta työpöydän laatikon puhdistaminen ja järjestäminen, vahingoittuneen hampaan poistaminen, omenapiirakan leipominen, joukkueen valinta takapihan pesäpalloottelua varten ja lapsen kasvattaminen ovat myös muotoilua.
           Muotoilu on tietoista yrittämistä merkityksellisen järjestyksen saavuttamiseksi.”

Victor Papanekin näkökulmasta tarkasteltuna kenenkään ei tulisi edes epäillä, etteikö graafinen suunnittelu olisi muotoilua. Tosin hän ei erikseen mainitse sitä, onko tämä määritelmä voimassa myös Suomessa. Muotoilu on järjestyksen luomista kaaokseen. Ja esteettisen tai elämyksellisen lisäarvon yhdistämistä ja luomista pelkkään funktionaalisuuteen.
           Tutkimusten mukaan 70-80% kaikesta informaatiosta saadaan näköaistin välityksellä.Tästä johtuen graafisen designin arvoja ja identiteettiä luova rooli vain korostuu nykyaikaisessa liiketoiminnassa.
           Samaan suuntaan vaikuttava voima on myös jatkuvasti kasvava tiedon tulva, joka pakottaa yritykset etsimään uusia keinoja informaatiovirrasta erottumiseen.
           Erottumisen strateginen ja operatiivinen väline on yritystoiminnan ja tuotteiden identifiointi graafisen designin avulla.
           “Koettu arvo on avainkäsite kaikessa liiketoiminnassa ja sen tuottaminen on kaikkien ammattimaisten designtoimintojen pääasiallinen kohde. Ostaja ei oikeastaan ole kiinnostunut siitä, mitä hän rahallaan saa, vaan siitä mitä hän näkee ja kokee saavansa. Laatu, jota ei tunnisteta laaduksi ei ole mitään laatua. Edut jotka jäävät piiloon eivät ole etuja.” Tätä mieltä on tanskalainen Per Mollerup, joka on Designlab ApS yrityksen omistaja.

“Menestyville yrityksille on tunnusomaista, että ne näyttävät erilaisilta kuin kilpailijansa. Ne kertovat itsestään ja toiminnastaan omaleimaisesti. Niillä on oma tapansa toimia, niillä on yrityspersoonallisuus.
           Mistä persoonallisuus sitten syntyy? Useimmiten niistä vaikutelmista, joita yritys välittää itsestään ympäristöönsä. Vaikutelmat taas puolestaan muodostuvat kaikesta, mitä yritys omistaa tai valmistaa; toimisto- ja tuotantotiloista, tuotantovälineistä, ajoneuvoista, tuotteista, palveluista ja tuotemerkeistä… Markkinakommunikaatiosta, jonka pitkävaikutteisia osia ovat yrityksen ulkoiset tunnusmerkit – logot, liikemerkit, typografia ja tunnusvärit…”
           Näin Asko Kekkosen edustama yritys Alform Oy määrittelee graafisen muotoilun tehtävää kirjassaan Muutosten Kirja.
           Graafinen muotoilu ei eroa mielestäni muusta muotoilusta lainkaan. Itse asiassa sen mahdollisuudet palvella yritystoimintaa ja yritysten asiakkaita ovat vain muita muotoilualueita laajemmat ja monipuolisemmat.
           Kysymys on ainoastaan siitä, että se muotoilualueena nostetaan myös Suomessa sille kuuluvaan asemaan.
           Muutamien viime vuosien aikana meillä Suomessa onkin tapahtunut merkittävä muutos yleisessä suhtautumisessa graafiseen muotoiluun. Tänään graafinen design käsitteenä on yhä useampien vaikuttajien tietoisuudessa.
Ja yhä selvemmin pystytään julkisesti keskustelemaan sen mahdollisuuksista, tehtävästä ja merkityksestä yritystoiminnassa.

Tähän myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet monet tekijät:
           1. Suomi Muotoilee -näyttelyissä on huomioitu alusta asti graafisen muotoilun tuotteet ja niiden suunnittelijat. (Tosin todellista merkitystään pienemmällä huomiolla.)
           2. Suomeen on perustettu viime vuosien aikana muutamia puhtaasti graafiseen designiin keskittyneitä yrityksiä.
           3. Samaan aikaan yritysten toimeksiannot ovat lisääntyneet merkittävästi koko graafisen designin sektorilla. Vaikka osa tehtävistä onkin ohjautunut englantilaisille ja amerikkalaisille designkonsultointiyrityksille, se ei ole haitannut alan kehitystä. Lehdistö on ollut kiinnostunut juuri näistä projekteista ja se on vain lisännyt yleistä kiinnostusta ja arvostusta graafisen designin käyttömahdollisuuksia kohtaan.
           4. Suomessa on julkaistu muotoilu- ja talouslehdissä artikkeleita visuaalisen yrityskuvan luomisesta ja design management -käsitteestä, sekä järjestetty seminaareja ja koulutustilaisuuksia samasta aiheesta
           5. Muoto-lehti ja Design Forum ovat myös julkaisseet suomenkielisen version Danish Design Council’in julkaisemasta teoksesta Design Management in Practice. Suomessa sen nimi on Design Management / Hallittu yrityskuva.
           6. Silti tärkeimmät tekijät graafisen muotoilun profiilin nousuun ovat olleet Vuoden Huiput -kilpailun perustaminen ja Vuoden Graafikon valinta. Niiden myötä tähän suunnittelualueeseen on kiinnitetty aiempaa enemmän myönteistä huomiota.
           Itse asiassa kiinnostus on virinnyt nopeammin ja voimakkaampana kuin 80-luvun alussa Vuoden Huiput -projektia perustaessamme rohkenimme edes ajatella. Kiinnostus johtunee osaltaan myös siitä, että yritysten puolella on ollut patoutunut tarve graafisen designin käyttöön, mutta se nousee vasta nyt meillä Suomessa esiin.

Tämän myönteisen kehityksen luonnollinen jatke ja mielenkiintoinen välietappi on tämä Asko Kekkosen graafisen muotoilun näyttelyn avaaminen. Näyttelyä koskeva ehdotukseni ei siis mennyt hukkaan. Tässä näyttelyssä Vuoden Graafikko Asko Kekkonen esittelee nyt suunnittelutyötään viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
           Pyydän teitä tutustumaan töihin hyvin huolellisesti, kuten myös hänen tätä näyttelyä varten julkaisemaansa kirjaan Muutosten Kirja. Tulette omin silmin havaitsemaan, miten mielenkiintoisesti, korkeatasoisesti ja esteettisesti Asko ratkoo yritysten graafiseen designiin liittyviä ongelmia.
           Kuten Vuoden Graafikon valintaperusteluissa jo todettiin: “Asko Kekkonen tunnetaan mainonnan ja graafisen designin piirissä tinkimättömän korkeatasoisesta työstään, joka luo muille suunnittelijoille esimerkkejä meillä Suomessa.”
           “Hänen suunnittelutyönsä vahvin piirre on syvällinen perehtyminen toimeksiantavan yrityksen yrityskuva- ja markkinointiongelmiin ja konsepteihin, joilla niitä voidaan ratkaista korkeatasoisen graafisen designin avulla.”
           Tämä ominaisuus, yhdistyneenä ongelmien ratkaisukykyyn ja monipuolisiin visuaalisiin ilmaisuvalmiuksiin, erottelee mielestäni varsinaiset alan mestarit muista ammatin harjoittajista.
           “Asko Kekkosen suunnittelijakuvaan ei ole koskaan liittynyt omien näkemysten voimakas julistaminen, vaan tinkimätön työ, jonka ammattimainen ja vakuuttava ote luo jatkuvasti uutta ja nostaa siten omalla ominaispainollaan suomalaisen graafisen designin tasoa.”
           Olen vilpittömästi iloinen, että entinen työtoverini ja suuresti arvostamani graafikko avaa vihdoinkin oman näyttelynsä. Olen varma, että tämä näyttely vahvistaa hyvin monen henkilön uskoa suomalaisen graafisen designin laatuun ja mahdollisuuksiin palvella yritystoimintaa.
           Haluan siksi esittää sinulle sydämelliset ja lämpimät onnitteluni, ja toivottaa sinulle parhainta menestystä myös tulevissa tehtävissä.
           Uskon, että näihin onnentoivotuksiin yhtyvät kaikki korkeaa ammatillista osaamista arvostavat kollegat ja yritysmaailman edustajat.

Erkki Ruuhinen, graafinen suunnittelija,
Vuoden Graafikko vuosimallia 1985

Pienet jälkikommentit: Julkisilla puheillani on aina ollut strateginen tavoite. Askon näyttelyn avajaisissa oli tarkoitus kertoa, mitä graafinen design itse asiassa on, ja määritellä tämä “uusi” muotoilualue. Halusin nostaa graafista suunnittelua Finnish Designin piiriin sekä medioissa että muussa kotimaisessa muotoilukeskustelussa.