Hyvä Ystävä, voit suunnata katseesi kaikkien kiireittesi keskellä uusiin kohteisiin ja tarkastella maailmaa lapsen ihmettelevin silmin. Näin aloitin pienen kirjoituksen Finepressin vuoden 2009 seinäkalenteriin kuvasarjan esipuheeksi. Se johdatteli katsojaa kalenterin valokuvien maailmaan, siihen tapaan katsoa maailmaa, joka kalenterin kuvasarjan kuvaajalla – kohteita löytäessään ja valokuvatessaan – oli ollut.
Lainaan tätä kirjoitusta tähän uuteen blogiin. Tämä pieni kirjoitus käsittelee kiirettä, aikaa, ja kykyä pysähtyä, katsoa, ja nähdä aiempaa tarkemmin. Ehkä luet, mitä silloin kirjoitin. Voit tarkastella maailmaa lapsen ihmettelevin silmin. Tai voit antaa arkisen työn, uusien tavoitteiden ja ratkaisua odottavien ongelmien vallata täysin mielesi. Silloin sinulla ei ole enää omaa aikaa, olet luovuttanut sen muille. Jos pystyt pysähtymään ja katsomaan ympäröivää maailmaa tarkemmin, sinulle avautuu toinen todellisuus, joka on aina ollut arjessa läsnä. Mutta jota et ole – omien kiireittesi vuoksi – koskaan havainnut.
Suuntaa katseesi tarkemmin. Pieniin yksityiskohtiin. Katso miten valo poimii ne esille. Näe mitä ympärilläsi todella on. Kuinka kaunis luminen ojanpenkka voikaan olla. Tai tuulen lumeen maalaama kuva kirkkaan jään pinnalla. Tai rosoinen vanhan pihlajan halkeileva kylki. Tai jäkäläkasvusto naapurin huvilan vanhalla kaivonkannella. Ympäröivä maailma odottaa etsijän katsetta, pienten ihmeitten löytäjää. Sinun ei tarvitse enää matkustaa Kiasmaan nauttiaksesi taiteesta. Siitä voi nauttia ilman näyttelykuraattorin apua aivan missä tahansa.
Kun natsien valtaannousun jälkeen Bauhausin uusi taidekoulu Saksassa suljettiin, sen kuuluisat opettajat lähtivät pakoon, kuka minnekin. Josef Albers sai kutsun USA:han, mutta hän vastasi: ”En voi tulla. En osaa englantia.” Muutaman päivän päästä Albers sai uuden sähkeen: ”Tulkaa siitä huolimatta.” Ja Josef Albers meni.
Ennen lukukauden alkua Albersin kävellessä Black Mountain Collegen kampuksella eräs oppilas tunnisti hänet ja tuli kysymään Bauhausin mestarilta: ”Mitä tulette opettamaan meille syksyllä?” Josef Albers oli jo opetellut muutaman sanan englantia ja vastasi: “Open your eyes”.
Myöhemmin Albers tuli kuuluisaksi auttaessaan muotoilijoita, insinöörejä, lakimiehiä ja taidetta opiskelevia kehittämään kykyjään tehdä havaintoja, katsomaan tarkemmin, ja näkemään hiukan aiempaa enemmän. Monissa asioissa se on hyvä taito. Voit kulkea läpi elämän näkemättä mitään. Tai voit pysähtyä katsomaan, ja näkemään, ja ihmettelemään – paljon nykyistä enemmän. Miksi et tekisi niin?
Erkki Ruuhinen 15.4.2013