Viime vuosina, tehdessäni digitaalisesti tai perinteisin välinein maalauksia, olen tehnyt niitä jonkin valitun aiheen pohjalta pitkinä sarjoina. Alussa on ollut vain visuaalinen aihe tai pieni ajatus – idea – työskentelyni pohjana. Sitten olen ryhtynyt työhön ja kehittelemään ajatusta, kokeilemaan erilaisia visuaalisia lähestymistapoja, välineitä, erilaisia väriyhdistelmiä, tunnelmia, muunnelmia, ja erilaisia tapoja käsitellä kuvapintaa. Näin on syntynyt useita sarjoja, joissa on kymmeniä versioita samasta aiheesta.
           Viime keväänä sain pienen sysäyksen erääseen sarjaan Martti Kirsitieltä – entiseltä työtoveriltani vuosikymmenten takaa. Hän kertoi puolisonsa pitävän freesioista ja toivoi että voisin käyttää niitä kuva-aiheena eräässä harjoitelmassa. Niinpä kokeilin, kuinka voisin maalata kukkia. Ja näin syntyi sarjan alku, sen ensimmäiset kuvat. Martti ja Marita pitivät niistä.
           Sitten myöhemmin, sateisina päivinä joita tänä kesänä on riittänyt, freesiat palasivat mieleeni ja ryhdyin aktiivisesti työstämään näitä kuvia lisää. Ja vähitellen kuva kuvalta kesällä syntyi pitkä sarja harjoitelmia ja digitaalisia maalauksia näistä hennoista tuoksuvista kukista.
           Freesiat kuuluvat kurjenmiekkakasvien heimoon. Ne ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja, jotka talvehtivat ja kasvavat kotoperäisinä keskisessä ja eteläisessä Afrikassa. Freesia on nimetty löytäjänsä saksalaisen lääkärin Friedrich Heinrich Theodor Freesen mukaan. Pitkään lajeja oli vain yksi, mutta nyt valikoima on laajentunut.
           Freesioita viljellään voimakastuoksuisten kukkiensa vuoksi. Ne viihtyvät parhaiten Välimeren ilmastossa. Talven alkaessa ne kasvattavat kimpuittain lehtiä ja kukkia, jotka kehittyvät ryppäinä pitkin melko hentoa vartta, odottaen kevään alkua puhjetakseen. Niiden vahva tuoksu muistuttaa hieman jasmiinia. Vahvan tuoksunsa vuoksi freesioiden kukkia käytetään ydintuoksuna hajuvesituotannossa, esimerkiksi Cacharelin tuoksussa Noa, joka on vuodelta 1998.
           Freesioiden olemukseen liittyy minun mielessäni hienostuneisuus, hentous, ja hiukan ujo ja pidättyvä naisellisuus. Jostain syystä olen pitänyt freesioista jo nuorena. Ja hiukan yllättävää minulle oli se, että Martin puoliso Marita pitää myös niistä.
           Niinpä nyt koottuani sarjan maalauksista videon, olen nimennyt sen hänelle. Tämän videon myötä haluan ojentaa sarjan freesioita Marita Lindahlille, Miss Maailmalle, Freesias For Marita, koska hänen toiveensa vuoksi tulin tehneeksi pienen tutkimusmatkan freesioiden pariin.
           (En voi nimetä sarjaani kuten Beethoven sävellystään Für Elise, jonka hän omisti vuonna 1810 rakastetulleen Therese Malfatille, jonka kanssa hän halusi mennä naimisiin, ja jonka lempinimi oli Elise. Theresen isä oli lääkäri, joka oli hoitanut Beethovenin sairautta, paheksui aikomusta, eikä säveltäjän toive toteutunut. Mutta rakastettu Elise, ja koko maailma, sai lahjaksi jotain suunnattoman kaunista – pienen, unohtumattoman sävellyksen.)
           Kun maalaan tai tutkin kuvataidetta saatan samalla usein kuunnella suuria säveltäjiä. Ja silloin kun yritän välittää harjoitelmiini liittyvät ajatukset ja tunnelmat videoissani, valitsen taustalle musiikkia, joka kertoo siitä. Tämän videon taustalla ei soi kuitenkaan Beethovenin Für Elise, vaan Franz Schubertin Ständchen. Toivottavasti pidätte siitä.

Erkki Ruuhinen