Viittojen, merkkien ja julisteiden keskellä kansalainen tarttuu graafikko Erkki Ruuhista takinkäänteestä ja kysyy miksi se on niin tärkeää, tämä ”visuaalinen suunnittelu”?
– ”Jos se on huonotasoista, se vaikuttaa kauhistuttavalla tavalla koko ympäristöömme, katukuvaa myöten. Viestintä markkinataloudessa on juuri pakkauksia, painotuotteita, kylttejä. Mitä kehittyneempi yhteiskunta on, sitä paremmin se pyrkii hillitsemään kaupunkikuvassa visuaalisesti häiritseviä elementtejä”, Ruuhinen sanoo.
– ”Kyse on siitä, tukeeko suunnittelija kaupankäynnin räikeimpiä muotoja – vai haluaako hän omalla panoksellaan vaikuttaa paitsi tuotteen ja yrityksen menestykseen myös ympäristön miellyttävyyteen.”
Kovin eleganttia ei suomalainen visuaalinen ympäristö ole…
– ”Japanilaista asiantuntijaa pyydettiin suunnittelemaan puutarha Kiotoon.
Hän asetti työlle kaksi ehtoa: että kukaan ei kysy häneltä, mitä työ maksaa, eikä kukaan sitä, milloin työ on valmis. Jos graafikko saisi työskennellä rahaan ja aikaan sitoutumatta, olisivat tulokset aivan eri luokkaa”, Ruuhinen sanoo.
– ”Yrityskuvaa kohennettaessa esimerkiksi liikemerkki olisi vasta ”puutarhan portti”; pitäisi miettiä myös maaperää ja mitä puutarhassa aiotaan kasvattaa. Ja: tarvitaanko puutarhaa sittenkään välttämättä? Jos, niin kuka kastelee? Teetettäisiinkö työt ulkopuolisella puutarhafirmalla?” Ovathan jotkut firmat pyytäneet kalliita ulkomaalaisia ”puutarhureita” meillä apuun…
– ”Yrityksillä ei ole riittävästi tietoa suomalaissuunnittelijoiden todellisesta ammattitaidosta. Ne luulevat, että yritysilmeen toteuttaminen vaatii ison organisaation? Mutta ei Timo Sarpaneva esimerkiksi tarvitse ympärilleen valtavaa organisaatiota. Kuitenkin hän on vaikuttanut omalla tavallaan ihmisten kokemuksiin. Sama malli toimii arkkitehtuurissa — miksei myös yritysten visuaalisen kuvan uudistamisessa?”
50-vuotias
Erkki Ruuhinen syntyi Toivakassa 1943. Hän kävi Mainosgraafikoiden koulun Helsingissä ja työskenteli pitkään kahdessa mainostoimistossa – SEKissä ja Anderson & Lembke Oy:ssä. Vuonna 1983 hän perusti oman toimiston. Hänet valittiin ensimmäisenä graafisena muotoilijana Vuoden Graafikoksi 1985. Vuoden Huiput -kilpailussa hänet palkittiin platinahuipulla 1986. Valtion taideteollisuuspalkinnon hän on saanut kahdesti, 1969 ja 1989. Ammatillisten kilpailujen palkintoja hänelle on kertynyt noin 150, joista puolet on saatu kansainvälisistä kilpailuista.
Erkki Ruuhinen on kirjoittanut ja luennoinut graafisesta suunnittelusta ja toiminut asiantuntijana alan kilpailuissa. Hän on suunnitellut julisteita, liikemerkkejä, esitteitä, vuosikertomuksia, logoja, pakkauksia sekä monen suomalaisyrityksen visuaalisen kokonaisilmeen. Ruuhinen on suunnitellut mm. Ilmariselle, Heurekalle, Amos Andersonin taidemuseolle, Tamperetalolle, Pohjola-yhtiöille. Lukemattomat ihmiset käyttävät päivittäin Ruuhisen suunnittelemia pankki- ja luottokortteja; hänen Donner-elokuville tekemänsä julisteet tai Poriginal Jazz -julisteet muistetaan. Ruuhisen työt mielletään korkealaatuisiksi, puristisen viileiksi. Hän lähtee asiasta, ei tyylistä, kuten nuoremmat graafikot mielellään.
Meneillään on murros. Vanhat-nuoret-asetelma on olemassa?
– ”Nuoret ajattelevat omaksumansa tietotekniikan myötä että ’heitä vanhemmat ovat aina vanhoillisia” – potevat tekniikkaan sidottua väärää ylemmyydentunnetta. Mutta sama tekniikkahan on kaikkien käytettävissä.”
– ”Nuorilla on aina tarve nostaa entisten kunkkujen tilalle uusia. Kuitenkin keskipolven suunnittelijoissa on monia hienoja tekijöitä. Pitäisi olla pitemmän aikajänteen kunnioitusta.” ”Mutta toisaalta kehitys”, Ruuhinen huomauttaa, ”vaatii aina kitkaa.”
– ”Ja ennakkoluulottomasti omaksuttu työasemapohjainen suunnittelu avaa kieltämättä paljon uusia mahdollisuuksia. Olen itsekin satsannut paljon uuteen tekniikkaan.”
– ”Tekniikka on kuitenkin vain väline. Siihen miten hyvin suunnittelija pystyy auttamaan asiakasta, tarvitaan pikemmin sitä mitä on korvien välissä – ei valmiina tietokoneohjelmissa.”
Erkki Ruuhinen tunnetaan puheliaana erittelijänä, mikä ei aina miellytä nuoria, vähemmän tietäviä asiakkaita.
– ”Erittelyllä pyrin vain ymmärtämään paremmin, ja olemaan rehellinen suunnittelun lähtökohdille. En voi hyväksyä tilannetta jossa asiakas on vahingoittamassa omaa etuaan. Jos tekisin aina kuten asiakas haluaa ja ottaisin siitä palkkion, olisin onneton.”
– ”Kuten lääkäri, suunnittelija hallitsee diagnoosin potilasta paremmin ja osaa tehdä hoitosuunnitelman.”
Ruuhista voi joku luulla tosikoksi, mutta silmälaseissa vilahtaa aito itseironia. ”Tällainen tiukistelija..” Hänen mielestään joskus tulevaisuudessa saatetaan ajatella niinkin, että meidän aikaamme ”ovat elinvoimaisimmin kuvanneet graafikot…”
– ”Graafikon tulee laadukkaalla työpanoksella vaikuttaa aina myönteisesti koko ympäristöön. Visuaalisten kokonaisuuksien suunnittelu on vaativa 10-ottelulaji”, Erkki Ruuhinen sanoo.
Juha Tanttu, Helsingin Sanomat 3.9.1993
Juha Tanttu oli Helsingin Sanomien veteraanitoimittaja ja pakinoitsija, ja tämän lisäksi myös 29 teosta julkaissut kirjailija. Hän oli erittäin hyvin perehtynyt suomalaiseen graafiseen suunnitteluun ja julisteisiin. Juha Tantun isä oli koko kansan rakastama taidegraafikko, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Erkki Tanttu.