Erkki Ruuhinen on maamme eturivin graafikkoja. Hän on puhtaiden pelkistettyjen visuaalisten keinojen mestari, jonka julisteita on ollut näyttelyissä kymmenissä maailman maissa. Julisteiden lisäksi hänen osaamisensa ulottuu typografiasta ja kalligrafiasta aina mainonnan tekstien kirjoittamiseen asti. Ruuhinen on suomalaisen mainonnan suunnittelijoista palkituin.
Erkki Ruuhinen on syntynyt vuonna 1943 Toivakassa. Hän kuuluu siihen suuren murroksen sukupolveen, joka on kokenut maalta kaupunkiin muuton. Ruuhisessa heräsi jo lapsena kiinnostus käyttögrafiikkaan tietämättään.
– Olin jo lapsena kiinnostunut piirtämisestä ja erityisesti minua kiehtoivat tulitikku- ja savukerasioiden etiketit. Tietenkään en vielä silloin tajunnut yhdistää niitä grafiikkaan, niiden esteettisyydessä oli vain sitä jotain joka minuun vetosi, muistelee Erkki Ruuhinen.
Mainosgraafikkojen koulu oli Ruuhiselle portti ammattiin. Siellä hän opiskeli kuusikymmentäluvun puolivälissä, työskennellen samalla graafisen suunnittelun parissa.
– Mainosgraafikkojen koulu loi valmiuksia suunnitteluun ja tekniseen osaamiseen. Pääsin ennen koulun loppumista Mainosyhtymään AD-assariksi. Mainosyhtymästä siirryin mainostoimisto SEK:n Art Directoriksi, mikä oli ollut alun pitäen päämääräni. Siihen mennessä olin tehnyt jo paljon töitä mainostoimistotyön ohessa, mm. Donnerille elokuvajulisteita. Pelkällä toimistokokemuksella en varmasti olisi SEK:in päässyt.
Erkki Ruuhisella on takanaan seitsemäntoistavuotinen ura mainostoimistossa. Mainosyhtymä Oy:m ja SEK:in jälkeen hän oli vuoteen 1983 asti Andersson & Lembke Oy:n AD ja osakas – ennen kuin hän perusti oman yrityksensä, Erkki Ruuhinen Oy:n.
Ryhmätyötä. Mainostoimistossa työskentely on ryhmätyötä, joka vaatii rautaista ammattitaitoa ja hermojen hallintaa. Mainoksen visualisoijan ja tekstin kirjoittajan on löydettävä yhteinen kieli.
– Ryhmätyössä leikitään demokratialeikkejä ja otetaan yksilöstä kaikki irti. Joku ryhmästä on aina ideoija tai strategian tuntija ja ryhmä antaa tukensa hänelle. Jalkapallojoukkuekin on ryhmä, mutta aina joku tekee maalin.
Ajatellaan vaikka sinfoniaa. Eihän siitä tulisi mitään, että ensimmäisen osan säveltäisi Sallinen, toisen Esa-Pekka Salonen ja kolmannen… Toisaalta erittäin lahjakas yksilökin voi hukkua, jos hän pelaa huonossa joukkueessa.
Toimeksiannosta julisteeksi. Erkki Ruuhinen tunnetaan nimenomaan julisteiden suunnittelijana. Hän on suunnitellut monia julisteita, jotka ovat voittaneet kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja. Monet hänen julisteensa ovat päässeet arvostettuihin kokoelmiin kuten Pariisissa julistemuseoon ja Musashino Art Universityn julistemuseoon Tokioon. Hän on osallistunut töillään kymmeniin kansainvälisiin graafisen suunnittelun näyttelyihin ja kilpailuihin mm. Lontoossa, Milanossa, Varsovassa ja New Yorkissa.
Erkki Ruuhinen on järkiperäinen työskentelijä, joka ei mystifioi työtään
ja suunnittelutyöhön liittyvää luovuutta.
– Minä olen niitä henkilöitä, jotka työskentelevät muulloinkin kuin sateen sattuessa. Uskon säännölliseen työpäivään. Toimeksiannon saatuani aloitan työskentelyn imemällä kaiken mahdollisen tiedon asian tiimoilta itseeni. Usein saatan jo melko aikaisessa vaiheessa tulostaa ajatukseni luonnoksina paperille: sanallisina, kuvallisina tai molempina.
– Tämän jälkeen jätän työn lepäämään ja alitajuntaani hautumaan. Lepäämään jättämisen jälkeen järjestän itselleni purkutilanteita ja prässään lisää ajatuksia. Kaikesta ideoimastani materaalista valitsen parhaimman ja työstän sen valmiiksi. Kaikkia töitäni en ole tietysti tehnyt näin. Esimerkiksi Punaisen Ristin Auta Auttajia -julisteen ajatuksen sain istuessani parturin tuolissa. Mutta tuo kertomani on ehkä tyypillisin työskentelytapani.
Aito yksinkertaisuus. Erkki Ruuhisen tyyliin kuuluu kauniiden, puhtaiden värien ja muotojen visualisointi pelkistetyin keinoin.
– Jokainen taiteilija omaa kaikupohjaa tiettyyn tyylisuuntaan. Minä pidän pelkistetystä ilmaisusta ja olen yrittänyt kehittää sitä edelleen.
– Heitän pois kaiken rojun ajatuksistani, jotka eivät kuulu aiheeseen. Yritän keskittyä olennaiseen. Esimerkiksi Poriginal Jazz -julisteissa kunnioitin Jukka Sorjo-Smedsin keksimää nokkelaa sanaleikkiä. Käytin näissä julisteissa tyhjää tilaa mahdollisimman paljon ja tulkitsin rytmiä. Väri toimii tässä sarjassa musiikin tulkkina. Poriginal-julisteissa näkyy selkeästi minun kiinnostukseni konstruktiiviseen taiteeseen.
Eleganssin perimmäinen salaisuus on aito yksinkertaisuus, toteaa Erkki Ruuhinen Christian Dioria siteeraten. Hänen julisteensa ovat herättäneet keskustelua. Monet ovat pitäneet Ruuhista julistesuunnittelijana sovinnaisuuksien rikkojana – rohkeana ja elokuvajulisteissaan jopa moraalittomana.
– Suomi oli vielä kuusikymmentäluvun lopulla melko puritaaninen maa ja esimerkiksi Donnerin Mustaa Valkoisella -elokuvajulisteen rakastelukohtaus närkästytti varmaan monia. Luulen kuitenkin että ”uudet kasvot” pitävät minua nykyään ehkä liiankin sovinnaisena. Nuorena olin nälkäinen ja halusin tehdä shokeeraavia julisteita. En enää nykyään.
Oma yritys luo uusia ulottuvuuksia. Erkki Ruuhinen perusti kolme vuotta sitten oman yrityksen Erkki Ruuhinen Oy:n. Oman yrityksen myötä Ruuhisella on ollut mahdollisuus keskittyä koko visuaalisen suunnittelun kirjoon.
– Nyt on ammatin oppiaika takanapäin. Nyt voin tehdä parempia töitä, joita en ennen ole osannut tiedollisten ja näkemyksellisten puutteiden vuoksi. Yleensä tämän alan mestarit ovat luomiskautensa huipulla 50—60-vuotiaina. Toivon siis että Luoja suo minulle vielä työvuosia.
– Toiveenani on suunnitella monelle suomalaiselle vientiyritykselle yrityksen kasvot logojen ja vuosikertomusten muodossa, toteaa Ruuhinen.
Lauri Eriksson, Itä-Helsingin Alueuutiset 24.1.1986
”Lauri Eriksson on valokuvaaja, joka on kuvannut muoto- ja muotikuvia sekä kotimaisiin että ulkomaisiin aikakaus- ja sanomalehtiin. Hän on myös julkaissut kirjoja ja pitänyt valokuvanäyttelyitä. Lauri Eriksson on heraldikko Olof Erikssonin pojanpoika. Olof Eriksson oli myös Erkki Ruuhiselle – ja lähes kaikille suomalaisille graafikoille – tärkein opettaja kalligrafian ja kirjainmuotoilun saralla 1950-luvulta 1980-luvulle asti. Olof Eriksson opetti meidät rakastamaan kauniisti muotoiltuja kirjaimia – ja hän opetti meille kirjainten kehityshistorian.” Erkki Ruuhinen 2.2.2015.