Hannu Pöppönen / Hesari 3.9.2003: Erkki Ruuhinen, graafisen suunnittelun saarnamies, 60 vuotta

Erkki Ruuhinen on puhunut pitkän uransa aikana graafisen suunnittelun arvostuksen puolesta paljon, polemisoinutkin. Mutta puhuttavaa emeritus taiteilijaprofessorilla ja aktiivisella suunnittelijalla riittää yhä. Haastattelun alussa Ruuhinen sanoo, että hänessä on vähän saarnaajan vikaa.
           ”Muualla maailmassa on ymmärretty, että visuaalinen kulttuuri on yhteinen. Meillä se on ollut tiukasti karsinoitua, eikä ole nähty sitä synergistä yhteyttä, miten tärkeää asioiden paneminen visuaaliseen formuun on”, Ruuhinen sanoo.
           Graafista suunnittelua ei Suomessa Ruuhisen mukaan osata nähdä vieläkään osana muotoilun kenttää. Tai se on huomattu korkeintaan silloin, kun suomalainen näyttelyosasto on saanut jossain palkinnon. Ruuhinen pöllyttää niin suomalaista designeliittiä, julkisyhteisöjä kuin toimittajiakin.
           ”Kaivan esiin aina Bauhausin, jossa kuvataiteet, arkkitehtuuri, typografia, valokuvaus ja mainonta elivät sulassa sovussa ja olivat yhtä arvostettuja.”
           Puhumisen lisäksi Ruuhinen on tehnyt paljon. Hän on suunnitellut muun muassa Heurekalle, Ilmariselle, Pohjola-yhtiöille …Hänen toimistonsa on myös suunnitellut Keskon ja K-ryhmän päivittäistavaraketjujen tunnukset ja visuaalisen kokonaisilmeen.
           Yrityksen mainonnan suunnittelu tulisi hänen mukaansa nähdä nykyistä selkeämmin koko yrityskuvan muotoiluna. ”En ole koskaan tehnyt pelkkää logoa tilattuna. Olen sanonut, että jos tarvitset vain logon, niin käänny jonkun muun puoleen.”
           Helsingin kulttuuripääkaupunkivuonna 2000 Erkki Ruuhinen oli suunnittelemassa kaikissa yhdeksässä Euroopan kulttuuripääkaupungissa samaan aikaan avatun Find-näyttelyn konseptia. Näyttely pyrki tuomaan uudenlaisen näkökulman suomalaiseen muotoiluun. Nimi viittasi paitsi suomalaiseen designiin, myös etsimiseen ja löytämiseen.
           ”Näkökulma oli siinä, että voi löytää muotoilun mahdollisuuden sieltä, mistä sitä ei ole totuttu etsimään. Muotoilu ymmärretään meillä Suomessa sellaisena, että se on jotakin ekstraa, joku kuorrutus.”
           Ruuhinen haluaa korostaa, että muotoilulla on paljon muitakin kuin esteettisiä arvoja. ”Muotoilu on vain väline, jonka avulla yritys voi parantaa tuotteidensa laatua ja kiinnostavuutta ja omaa kilpailukykyään”, hän sanoo.
           Hän havainnollistaa. Lähin esimerkki on haastattelupöydän vieressä.
”Ei minua kiinnosta varsinaisesti, onko tuo tuoli hyvin muotoiltu, vaan mitä muuta se yritys valmistaa, miten tuo tuoli liittyy siihen kokonaiskonseptiin – ja kuinka terävä liiketoiminta ja muotoiluajattelu heillä on.”
           Ruuhinen haluaa korostaa, että muotoilu on ennen kaikkea ajattelua. ”Älyllistä toimintaa, jonka harjoittajat eivät tarvitse varsinaisesti käsiä tai tietokoneita vaan teräviä aivoja”, hän sanoo.
           ”Suomalaisen muotoilun mytologinen menneisyys pitäisi ottaa meillä strategiseksi välineeksi ulospäin. Käsitteiden muotoilu on hyvin tärkeä muotoilun alue, ja immateriaalinen muotoilu tulee olemaan mahdollisesti tämän vuosituhannen tärkein muotoilun alue.”
           Suomalainen katukuva, viittojen ja merkkien visuaalinen maailma, näyttää köyhältä, jos katse kurkotetaan Keski-Eurooppaan, tai verrataan vaikka Ruotsiin, Ruuhinen sanoo.
           Ruotsissa graafisen suunnittelun Guldägg-kilpailulla on jo 40 vuoden perinteet, kun taas Suomessa graafisesta suunnittelusta ja mainonnasta palkittavia Vuoden huippuja on jaettu vasta vuodesta 1980.
           Ruuhinen oli perustamassa kilpailua, ja hän oli toinen korkeimmalla palkinnolla, platinahuipulla, palkittu. ”Kilpailu on mennyt vähän väärään suuntaan, se on yksittäisten asioiden palkitsemista. Minun mielestäni tarkoitus oli, että ei ensisijaisesti palkita mainostoimistoja, eikä yksittäisiä mainoksia, vaan mainontaa”, Ruuhinen sanoo.

Onnittelemme, Erkki Ruuhinen, 60 vuotta

Erkki Ruuhinen syntyi Toivakassa 3. syyskuuta 1943. Mainosgraafikkojen koulun jälkeen hän työskenteli mainostoimisto SEK Oy:ssä 1968-75 ja Anderson & Lembke Oy:ssä 1975-83. Vuonna 1983 hän perusti oman toimiston, jonka nimi on Erkki Ruuhinen Oy.
           Ruuhinen tunnetaan monipuolisena suunnittelijana, jonka erikoisalaa ovat liikemerkit, logot ja yritysten visuaalisten järjestelmien suunnittelu. Hän on vaikuttanut työllään suomalaisen graafisen suunnittelun kehitykseen ja arvostukseen. Suurelle yleisölle Ruuhinen on tullut tutuksi erityisesti elokuva- ja kulttuurijulisteidensa kautta. Hän on suunnitellut muun muassa Jörn Donner Productionsin elokuvien julisteet 1967-95.
           Ruuhinen toimi Grafia ry:n puheenjohtajana 1969-70. Vuonna 1986 hänet valittiin ensimmäisenä graafisena muotoilijana Vuoden graafikoksi. Valtion Taideteollisuuspalkinnon hän sai 1969 ja 1989. Hän oli perustamassa Vuoden huiput -kilpailua, jossa hänet palkittiin platinahuipulla 1986. Ruuhinen toimi muotoilun edustajana taiteilijaprofessorina 1996-2001. Uransa aikana hän on voittanut yli 150 ammatillisten kilpailujen palkintoa, niistä puolet ulkomaisissa kilpailuissa.
           Syntymäpäivänsä hän viettää matkoilla.
           Ruuhinen on ollut useasti ensimmäinen. Hän oli ensimmäinen graafinen muotoilija, joka valittiin Vuoden graafikoksi, ja ensimmäinen graafinen suunnittelija, joka valittiin taiteilijaprofessoriksi.
           Viisi vuotta sitten Erkki Ruuhinen muutti perheineen Joutsaan. Hiekkatie vie Joutsan keskustasta omakotitalon pihaan, salmen rannalle. Pihan laaja nurmikkoalue on hyvin hoidettu, puissa punertavat omenat.
           Kodin vieressä on rakennus, jossa on Ruuhisen toimisto. Siellä työskentelee hänen lisäkseen kaksi nuorta graafikkoa. Henkisesti Ruuhinen kuitenkin sanoo olevansa Helsingissä, lehtien ja television välityksellä.
           ”Minä vain asun maalla.” Helsinkiin on matkaa vain 200 kilometriä – autolla hiukan yli kaksi tuntia. Työ kulkee laajakaistaa pitkin sinne, missä sitä kulloinkin odotetaan.

Hannu Pöppönen, Helsingin Sanomat 3.9.2003