Kansainvälisesti tunnetun graafisen suunnittelijan Erkki Ruuhisen mielestä erityisesti Keski-Suomen yritykset ovat parempia kuin niiden ulkoinen ilme. Yritysten on aika panostaa kokonaiskuvaansa, ja silloin pelkkä logon uudistus ei riitä.
”Sinun pitää hakeutua mainosalalle”, sanoi opettaja Maria Taipale puoli vuosisataa sitten 10-vuotiaalle toivakkalaiselle pikkupojalle. Tarkkasilmäisen opettajan neuvo osui täsmälleen oikeaan.
Emeritus taiteilijaprofessori Erkki Ruuhinen kertoilee työstään ja elämänsä vaiheista upeassa kodissaan Lankiansalmen rannalla Joutsassa. Talo ja sen pihapiirin rakennukset ovat hänen suunnittelemiaan: päärakennuksen lisäksi siihen kuuluu ateljee sekä kokonaisuuteen hyvin sopiva aittarakennus. Perheen vapaa-ajanasunto on toisella puolella pitäjää kirkasvetisen Suonteen rannalla.
Viime vuosikymmenen lopulla Helsingistä Joutsaan muuttanut pieni yritys Erkki Ruuhinen Oy keskittyy visuaaliseen suunnitteluun. Sen asiakkaat ovat julkisyhteisöjä ja yrityksiä. Ruuhisen mukaan Suomessa ymmärretään visuaalisen yrityskuvan suunnittelun merkitys yrityksissä hyvin pinnallisesti.
– Kovin yleisesti ei edes tiedetä, että tässä maassa on suunnittelijoita, joilla on kokemusta ja taitoa arvioida yhteisöjen ja yritysten kuvaa ja viestintää kokonaisuutena. He pystyvät tekemään siitä kirjallisen analyysin, jossa määritellään ongelmat ja kehitysmahdollisuudet. Tältä pohjalta laaditaan yksityiskohtaiset ratkaisut yrityskuvan uudistamiseksi, hän korostaa.
Muutto maaseudulle on laajentanut Erkki Ruuhisen näkemyksiä maakuntien ja pääkaupunkiseudun yrityskulttuurien eroista.
– Esimerkiksi Keski-Suomessa visuaalisen yrityskuvan merkitys ymmärretään pinnallisemmin kuin pääkaupunkiseudulla, jossa on enemmän yrityksiä ja kilpailu kovempaa. Vientiyrityksissä tiedostetaan visuaalisen kuvan merkitys kilpailutekijänä paremmin kuin paikallisesti toimivissa.
Ruuhinen on myös huomannut, että Keski-Suomessa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden toiminta- ja kasvumahdollisuuksia yrityskuvan kehittäminen parantaisi oleellisesti.
– Väitän, että yritykset ovat täällä keskimäärin parempia, kuin miltä ne viestintänsä ja yrityskuvansa perusteella näyttävät. Vaatimattomuus ja matala profiili voi olla joskus hyvä asia, mutta ellei yrityksen ulkoiseen kuvaan kiinnitetä lainkaan huomiota, yrityksen menestysmahdollisuudet heikkenevät.
– Ei riitä, että yritys on hyvin johdettu ja sillä on hyvät tuotteet. Nykyaikaisen yrityksen on panostettava tuotteiden muotoiluun ja yrityksen kuvaan kokonaisuutena. Valitettavasti yrityskuva mielletään usein aivan liian suppeasti. Yrityksen logo on siinä kokonaisuudessa vain jäävuoren huippu, Ruuhinen painottaa.
Selkeän yrityskuvan rakentamiseen kannattaa Ruuhisen mukaan panostaa, koska sen ansiosta yritys voidaan erottaa kilpailijoistaan. Näin lisätään yrityksen positiivista näkyvyyttä.
– Amerikkalaiset ja keskieurooppalaiset yritykset ovat nähneet tämän jo kauan asiana, joka luo yrityskulttuurin pohjan. Hyvin johdetuissa yrityksissä Suomessakin tehdään tällä saralla paljon työtä.
– Maakuntien yritysten kehitys edellyttää, että yrityskuvan systemaattiseen rakentamiseen aletaan kiinnittää huomiota myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, Ruuhinen painottaa. Hänen mukaansa hyvä muotoilu kuuluu aina tuotteisiin, jotka jäävät henkiin. Samoin menestyy yritys, jonka näkyvä ulkoinen ilme on hyvin suunniteltu ja johdonmukainen.
Alansa ensimmäinen taiteilijaprofessori
Kansainvälisesti tunnettu graafinen suunnittelija Erkki Ruuhinen on kulkenut pitkän matkan. Hän muutti Toivakasta 13-vuotiaana ja kiinnostui tulevan ammattinsa alkeista, kirjaimista ja kalligrafiasta, ja paneutui kirjainten harjoitteluun ja opiskeluun tarmokkaasti – ja se tuotti tuloksia.
Ruuhinen työskenteli jo 20-vuotiaana TV 1:n studiossa graafikkona ja opetti kalligrafiaa Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa. Opiston rehtori, tohtori Kosti Huuhka oli huomannut puhetaitoa opiskelleen nuoren miehen kyvyt.
Samaan aikaan hän aloitti opinnot Mainosgraafikkojen koulussa ja valmistui sieltä priimuksena vuonna 1966. Koulun lisäksi hän teki työtä Hankkijan mainososastolla, opetti työväenopistossa – ja ennen muuta luki ja opiskeli. Tietojen ja taitojen laajentaminen loi pohjan ammatilliselle menestymiselle.
– Minulla on ollut suorastaan maaninen suhde opiskeluun ja työhön. Lapsuuteni lähtökohdat olivat vaikeat. Ehkä minun tapauksessani pätee se, että piileviin lahjoihin yhdistyvä sosiaalisen nousun tarve on dynamiittia. Ihminen on valmis tekemään kaikkensa päästäkseen eteenpäin, hän kertoo.
Graafisen suunnittelijan ammatissa joutuu helposti työkierteeseen. Mitä paremmin työnsä tekee, sitä enemmän työtä – ja taloudellista menestystä – on tarjolla. Ruuhinen teki vuoteen 1983 saakka mainostoimistoissa pitkiä päiviä, puursi vapaa-ajat omassa kommandiittiyhtiössään ja osallistui alan ammatillisiin kilpailuihin ja järjestötoimintaan. Suomalaisten graafisten suunnittelijoiden järjestön Grafia ry:n puheenjohtajana hän toimi kaikkien aikojen nuorimpana jo vuonna 1969. Työn ja siitä saamiensa monien palkintojen seurauksena Ruuhinen saavutti nopeasti mainetta graafisena suunnittelijana. Vuonna 1983 hän jätti palkkatyön mainostoimistossa ja perusti oman suunnittelutoimiston, jonka nimi on Erkki Ruuhinen Oy.
– Työtä riitti enemmän kuin tarpeeksi – ilman mitään varsinaista asiakas-hankintaa. Teimme visuaalisen yrityskuvan uudistusohjelmia monille suurille ja keskikokoisille yrityksille.
Vuonna 1992 Ruuhinen myi yrityksensä ja perusti saman tien uuden. Kauppa merkitsi yhtiöön kertyneiden voittojen kotiuttamista. Tämä operaatio oli ilmeisesti kannattava, mutta kauppasummaa hän ei kerro.
Menestyksen takana on ollut Ruuhisen lahjakkuuden lisäksi vuosikymmeniä jatkunut tinkimätön ahkeruus. Elämä on ollut täynnä työtä.
– Helsingissä työskentelin 35 vuotta ”kahdessa vuorossa”. Viimein 90-luvun lopulla aloin tuntea olevani kuin terveyskeskuslääkäri, jolla on liikaa potilaita ja liian vähän aikaa hoitaa heitä. Olen täysverinen suunnittelija, mutta tälle työni ydinalueelle tuntui jäävän liian vähän aikaa. Vuosikymmeniä jatkunut kiihkeä työskentely alkoi myös vaatia vauhdin hiljentämistä.
– Pitkän sapattivapaan asemesta päätin tehdä täydellisen elämänmuutoksen. Olin siinä elämänvaiheessa, jossa ihminen pohtii elämänarvojaan. Kysymys on ehkä kypsymiseen ja henkiseen kasvuun liittyvästä prosessista. Ratkaisu liikaan kiireeseen oli muutto maaseudulle, jonne siteet olivat lähes kokonaan katkenneet. Vuosina 1998-99 rakennettiin Joutsaan omakotitalo ja ateljee.
– Muutos ei ole ollut ylivoimaisen vaikea, sillä en ole koskaan ollut sosiaalisista suhteista riippuvainen, enkä ole kuulunut siihen joukkoon, joka hakeutuu mielellään kaikkiin kissanristiäisiin, Ruuhinen kertoo.
Pihapiirin tunnelma kapean kylätien päätepisteessä on hiukan hiljaisempi kuin omakotialueella Helsingin Vartiokylässä, jossa koti ja yrityksen toimitilat aiemmin sijaitsivat. Kaunis maisema metsineen ja vesistöineen huokuu hiljaisuutta ja rauhaa. Miltei sama tunnelma on ateljeessa. Erkki Ruuhisen lisäksi siellä työskentelevät hänen poikansa Visa Ruuhinen ja bittivirtuoosi Teemu Miettinen.
– Toiminta Joutsassa on tuonut Helsinkiin verrattuna uutta ainakin sen, että digitaaliset yhteydet ja tietotekniikka on ollut pakko ottaa äärimmäisen vakavasti, koska olemme niistä täysin riippuvaisia. Laajakaistayhteydet luovat edellytykset tehokkaaseen toimintaan ja suunnittelupalvelujen tuottamiseen järven rannalla asuen.
Lasse Kangas, Sunnuntaisuomalainen 18.5.2003
Artikkelin kainalojuttu: Toivakassa 3.9.1943 syntynyt Erkki Ruuhinen haaveili koululaisena ryhtyvänsä kirjailijaksi, mutta myös kuvataide kiinnosti häntä. Mainosgraafikkojen koulun jälkeen hän työskenteli mainonnan suunnittelijana kahdessa johtavassa suomalaisessa mainostoimistossa SEK Oy:ssä ja Anderson & Lembke Oy:ssä. Sen ohella hän keskittyi graafiseen suunnitteluun. Ruuhisen töitä on julkaistu useissa kirjoissa ja ammattilehdissä eri puolilla maailmaa. Vuonna 1985 hänet valittiin ensimmäisenä Suomessa vuoden graafikoksi ja vuonna 1986 hänet kutsuttiin maailman huipputypograafikkojen klubin eli New Yorkin Type Directors Clubin jäseneksi. Hänen aloitteestaan Suomeen on perustettu Vuoden Huiput – ja Vuoden Parhaat Kampanjat -kilpailut. Vuonna 1986 Erkki Ruuhinen nimitettiin viisivuotiskaudeksi taiteilijaprofessoriksi.
Artikkelin kirjoittaja professori Lasse Kangas oli vuonna 2003 Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies. Lasse Kangas on filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian dosentti.