Kalervo Peltonen, Kampanja 9/1993: Suomesta löytyy kilpailukykyistä yritysilmesuunnittelua

Erkki Ruuhinen: ”Suomesta löytyy kilpailukykyistä yritysten visuaalisen ilmeen suunnittelua – jopa erittäin edullisesti”
           ”Jos yrityksellä itsellään ei ole strategisia visioita omasta toiminnastaan, niitä ei kannata lähteä ostamaan ulkomaiselta designkonsultilta”, maan johtaviin graafisiin suunnittelijoihin lukeutuva Erkki Ruuhinen toteaa. Hän pitää Suomen rajojen ulkopuolelta tilattuja liikemerkkejä, graafisia ohjeistoja ja yritysilmeiden muutos-projekteja kyseenalaisena sijoituksena, jos ne pohjautuvat, kuten usein kerrotaan, yrityksen strategisen vision ostamiseen.
           Erkki Ruuhisen mielestä ulkomaisten toimistojen asiakkaiksi ajautuvat herkimmin yritykset, joilla ei ole näkemystä omasta kehityssuunnastaan ja jotka siksi haluavat ostaa itselleen turvallisuutta. Yritykset eivät ilmeisesti myöskään tunne kovin hyvin tämän alan suomalaista osaamista – toimistoja tai yksittäisiä suunnittelijoita.
           Erkki Ruuhinen on piirtänyt näkyvän viivan suomalaiseen mainontaan ja graafiseen suunnitteluun. Hänet tunnetaan vaatimattoman oloisena, muttei pehmeänä miehenä. Hänessä ei ole tippaakaan boheemia, itseasiassa hän on ollut jo vuosia yrittäjä, jolla on menestyvä toimisto, Erkki Ruuhinen Oy (Erkki Ruuhinen Design).
 
Haluatko maksaa harjoittelusta?

Nuorena Jyväskylästä Helsinkiin muuttanut Erkki Ruuhinen sai alan parhaan teoreettisen opin ja käytännön kokemuksen siellä, missä kaikki suunnittelijat halusivat olla: SEKissä – isossa, suunnittelijoiden ja asiakkaiden arvostamassa toimistossa 1960-luvun lopussa ja 70-luvun alussa. Sieltä hän siirtyi uuden kulttuurin business-to-business-toimistoon Anderson & Lembke Oy:öön Seppo Hilakarin ja Asko Kekkosen rinnalle jo toimiston rakennusvaiheessa. Vuonna 1983 hän perusti oman toimistonsa.
           A&L:n ajoilta hänelle on jäänyt lähtemättömästi mieleen eräs kokemus, joka on voimakkaasti vaikuttanut hänen omaan toimintaansa yrittäjänä. Silloin toimiston koko tiimi, 3-4 henkilöä, jokainen 400-500 markan arvoinen tuntihinnaltaan, marssi asiakkaan luo peruspalaveriin – opettelemaan asiaa. Ja asiakkailta laskutettiin nämä opettelun tulokset, jotka useimmiten olivat muistioita mainonnan perusasioista. Asiakkaat maksoivat harjoittelun, mutta usein vasta monien selityskertojen jälkeen. Tosin usein asiakkaat saivat myös hyvää mainontaa, mutta juuri koskaan he eivät tarkasti tienneet, paljonko työ tulee lopulta maksamaan.
           ”Siksi noudatan nykyisin omassa toiminnassani seuraavia periaatteita: Menen asiakkaan luo yhden suunnittelijan hinnalla, teen projektista sitovan kustannusarvion ja käynnistän suunnittelutyön tarpeetonta esibyrokratiaa ja itsestäänselvyyksiä sisältäviä muistioita välttäen.”
           ’Tästä johtuen asiakkaani saavat suunnittelutyötä nopeammin, pienemmillä kustannuksilla – ja he tietävät alusta asti, mitä työ tulee heille maksamaan”, Ruuhinen valottaa nykyisiä toimintatapojaan.
 
Tiedätkö, mistä maksat?

Ison toimiston asiakas ei aina tiedä, mistä suunnittelun ja muiden toimen-piteiden kokonaiskustannus koostuu ja tämä tuo ajan myötä ongelmia. Erkki Ruuhinen toimii alalla epätavallisen avoimesti ja sanoo aina panevansa kaikki alihankintalaskut omansa liitteeksi. Ja jos alihankintaostoista on sovittu maksettavaksi palvelupalkkio, sen hinta on avoimesti näkyvissä.
           ”Kun laskussa ei ole epämääräisyyksiä ja tehty työ perustuu sitovaan kustannusarvioon, ei tarvitse keskustella loppusummasta. Sehän on aina sovitun suuruinen”, Erkki Ruuhinen sanoo. Hän pitää laskujen jälkipuinteja täysin turhina ja haluaa siksi välttää ne kokonaan mahdollisimman tarkalla etukäteissopimuksella.
           Uudelle asiakkaalle hän tekee projektista aina arvion kronologisessa järjestyksessä. Asiakas näkee alusta asti, mitä projektin eri vaiheet maksavat ja hänen on helppo hypätä kyydistä, jos vauhti alkaa huimata.
           Ruuhinen näkee hyvänä vaihtoehtona yhteistyössä uuden asiakkaan kanssa mutkattoman keskustelun siitä, paljonko asiakas aikoo käyttää rahaa yrityksen visuaalisen asun uudistamiseen ja mitä kaikkea rahalla voi saada.

Paljonko uuden yritysilmeen suunnittelu maksaa?

Ulkomaisten konsulttien kanssa yritysilmeensä ovat uudistaneet esimerkiksi ainakin Valmet, Valio, Metra, Paulig, Fazer, Ahlström, Anttila ja Amica. Erkki Ruuhinen arvioi, että yhtäkään näistä projekteista ei ole viety läpi alle miljoonalla markalla. Suurimmat laskut pyörinevät viidakkorumpujen kertoman mukaan lähellä neljää miljoonaa. Yksi kalleimmista lienee Nesteen huoltoasemaketjun visuaalisen ohjelman suunnittelu.
           Paljonko sitten maksaa pienen suomalaisen suunnittelutoimiston työ yritysilmeen uudistamisessa? Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on teettänyt Ruuhisen toimistolla melko perusteellisen uudistuspaketin vuosina 1988-91. Siihen sisltyy liikemerkki, logotype, laaja graafinen ohjeisto, joka sisältää mallit lomakkeista, käyntikorteista, lipuista ja lähes kaikesta mahdollisesta. Suunnittelun kokonaishinta on noin 200.000 markkaa.
           Labsystems Oy:n uudistustoimet ja graafisen ohjeiston suunnittelu maksoivat vain hiukan yli 100.000 markkaa, vaikka se sisälsi visuaalisen konseptin myös yrityksen esitteiden tuottamisesta.
           Orion Diagnosticalle tehty uusi yritysilme palkittiin Vuoden Huiput-kilpailussa hopeahuipulla. Sen kokonaissuunnittelun hinta oli suunnilleen samaa tasoa kuin Labsystemsin.
           ”Olisi hauska panna meidän suunnittelemamme ohjeistot rinnakkain ulkomaisten toimistojen suomalaisille yrityksille tekemien töiden kanssa ja tutustua niihin ja uudistustyön käyttöönottoon yritysten sisällä. Sen jälkeen olisi oikea hetki keskustella hinnan ja laadun keskinäisestä suhteesta”, Erkki Ruuhinen toteaa haastavasti.
 
Miksi suomalainen yritys ei luota kotimaiseen suunnittelijaan?

”Suomalaisten suunnittelijoiden todellisesta ammattitaidosta ei ehkä suurissa yrityksissä ole riittävästi tietoja. Niissä todennäköisesti oletetaan, että yritysilmeen uudistaminen ja siihen liittyvä järjestelmäsuunnittelu vaatii ison organisaation”, Ruuhinen pohdiskelee.
           ”Kannattaa muistaa, että Timo Sarpaneva ei tarvitse ympärilleen omaa isoa organisaatiota. Ei Myöskään Esa-Pekka Salonen. Kumpikin vaikuttaa kuitenkin omalla työllään laajasti hyvin monien ihmisten kokemuksiin taiteen ja muotoilun avulla. Sama toimintamalli toteutuu myös arkkitehtuurissa. Miksi sama malli ei voisi toimia myös yritysilmeen ja yritysten visuaalisten järjestelmien uudistamisessa?” Ruuhinen kysyy.
           Erkki Ruuhisen oman yrityksen organisaatio ei näytä raskaalta: hänen lisäkseen talossa on kaksi suunnittelijaa ja sihteeri. Taloushallintopalvelut ostetaan ulko-puoliselta yhtiöltä. Työtä tehdään Vartiokylässä vanhassa omakotitalossa. Työmatkaa Ruuhisella on noin kolmekymmentä metriä, jos oikaisee pihan poikki naapuritalosta.
           Erkki Ruuhinen kiteyttää lopuksi: ”Yritysilmeen uudistaminen ei ole lyhyt- aikainen kertaprojekti. Se vaatii yritykseltä ja suunnittelijalta tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Muuten työ jää usein valitettavasti puolitiehen. Siksi yritysten kannattaa harkita yhteistyötä, jossa suunnittelijan toimiston sijainti ja etäisyys sekä kustannustaso luovat pohjan pitkälle yhteistyölle.”
 
Kalervo Peltonen, Kampanja-lehti 9/1993